Tulitikkuja lainaamassa

antti ja jussi piipullaantti ja jussi piipulla
IMG_20210718_193653_BokehIMG_20210718_193653_Bokeh
löytyykö tikkujalöytyykö tikkuja
keittiössä al j akkeittiössä al j ak
hevosvarkaushevosvarkaus
IMG_20210718_195141_BokehIMG_20210718_195141_Bokeh
IMG-20210627-WA0000IMG-20210627-WA0000
kaisan köökissäkaisan köökissä
mekko repeäämekko repeää
partanen ja joen polliisipartanen ja joen polliisi
loppu tappeluloppu tappelu
parihan siitä tulparihan siitä tul
happy endhappy end

Tulitikkuja lainaamassa on Maiju Lassilan iki-ihanaan tekstiin perustuva näytelmä kahden maalaisukkelin kaupunkimatkasta. Komedian ohjaajana toimii Tarmo Valkonen.

Synopsis

Antti Ihalainen, isäntämies Liperistä, lähtee vaimonsa Anna Liisa toivomuksesta lainaamaan tulitikkuja Hyvärisestä. Menomatkalla hän tapaa Jussi Vatasen, jonka pyynnöstä rupeaa tälle puhemieheksi, ja Hyvärisessä kosii talon tytärtä Anna Kaisaa Vatasen piikkiin. Tytär suostuu. Ihalainen menee Vataselle ilmoittamaan ilouutista. Yhdessä miehet ryyppäävät huikan jos toisenkin ja lähtevät kaupunkiin kihlojenostoon, tosin päätyvät poliisitalon pahnoille remakan illan jälkeen. Aamulla päästyään putkasta, törmäävät Vatasen vanhaan heilaan Kaisa Makkoseen, os. Karhuttareen, josta on tullut leski-ihminen. Leski Vatanen ja leski Makkonen löytävät uudelleen toisensa. Samaan aikaan Liperissä Ihalaisen vaimo Anna Liisa on ihmeissään aviomiehensä katoamisesta, ihmeissään on myös Anna Kaisa Hyvärinen, kun itse kosijaa, Jussi Vatasta, ei kuulu ei näy. Pelimanni Keinoselta he saavat kuulla tämän törmänneen miehiin, tosin nämä ovat väittäneet olevansa matkalla Ameriikkaan! Vielä kun Keinonen kuulee Ameriikan laivan uponneen, hän on valmis ottamaan Ihalaisen Anna Liisan emännäkseen ja kaappaamaan tämän kaupunkiin kanssaan. Antti Ihalainen on kaupungissa muistanut asiansa, ne tulitikut, ja matkaa kotiin huomatakseen vaimolla olevan jo toisen ottajan! Vaimo valitsee miehensä, ja Anna Kaisa Hyvärinen, kuultuaan Vatasta vanhan suolan janottaneen kaupungissa, ottaa miehekseen Tahvo Kainosen. Anna Liisa Ihalainenkin saa tulitikkunsa, tosin vain yhden ja sekin on jo poltettu, mutta onpahan ainakin oma ukko kotona ja hengissä, eikä meren pohjassa hengetönnä! (Marja Tuominen: Kesänäytelmäluettelo 2002, SHT)